Tunnetuimmat teokset viululle

Soittimien hierarkiassa viulu on johtavalla tasolla. Hän on oikean musiikin maailman kuningatar. Vain viulu voi äänellään välittää kaikki ihmissielun ja sen tunteiden hienovaraisuudet. Hän voi säteillä lapsellista iloa ja kypsää surua.

Monet säveltäjät kirjoittivat sooloteoksia viululle henkisen kriisin hetkinä. Mikään muu instrumentti ei voi täysin ilmaista kokemuksen syvyyttä. Siksi esiintyjillä, ennen kuin he soittavat erinomaisia ​​teoksia viululle konserteissa, on oltava erittäin selkeä käsitys säveltäjän sisäisestä maailmasta. Ilman tätä viulu ei yksinkertaisesti soi. Ääniä toki tuotetaan, mutta esityksestä puuttuu pääkomponentti – säveltäjän sielu.

Artikkelin loppuosa tarjoaa lyhyen yleiskatsauksen Tšaikovskin, Saint-Saënsin, Wieniawskin, Mendelssohnin ja Kreislerin kaltaisten säveltäjien upeisiin viuluteoksiin.

PI Tšaikovski, konsertti viululle ja orkesterille

Konsertti syntyi 19-luvun jälkipuoliskolla. Tšaikovski oli tuolloin juuri alkanut toipua avioliiton aiheuttamasta pitkittyneestä masennuksesta. Tähän mennessä hän oli jo kirjoittanut sellaisia ​​mestariteoksia kuin ensimmäinen pianokonsertto, ooppera "Jevgeni Onegin" ja neljäs sinfonia. Mutta viulukonsertto on hämmästyttävän erilainen kuin nämä teokset. Se on enemmän "klassista"; sen koostumus on sekä harmoninen että harmoninen. Fantasiamellakka mahtuu tiukkaan kehykseen, mutta kummallista kyllä, melodia ei menetä vapauttaan.

Koko konsertin ajan kaikkien kolmen osan pääteemat valloittavat kuulijan plastisuudestaan ​​ja vaivattomalla melodiallaan, jotka laajenevat ja hengittävät jokaisen tahdin myötä.

https://youtu.be/REpA9FpHtis

Ensimmäinen osa esittelee 2 vastakkaista teemaa: a) rohkea ja energinen; b) naisellinen ja lyyrinen. Toinen osa on nimeltään Canzonetta. Hän on pienikokoinen, kevyt ja huomaavainen. Melodia rakentuu Tšaikovskin Italian muistojen kaikuille.

Konsertin finaali syöksyy lavalle kuin nopea pyörre Tšaikovskin sinfonisen konseptin hengessä. Kuuntelija kuvittelee välittömästi kohtauksia kansanhauskasta. Viulu kuvaa innostusta, rohkeutta ja elinvoimaa.

C. Saint-Saens, Johdanto ja Rondo Capriccioso

The Introduction and Rondo Capriccioso on virtuoottinen lyric-scherzo teos viululle ja orkesterille. Nykyään sitä pidetään loistavan ranskalaisen säveltäjän käyntikorttina. Schumannin ja Mendelssohnin musiikin vaikutteita voi kuulla täällä. Tämä musiikki on ilmeistä ja kevyttä.

G. Wieniawski, Polonaises

Wieniawskin romanttiset ja virtuoottiset teokset viululle ovat kuuntelijoiden keskuudessa erittäin suosittuja. Jokaisella modernilla viuluvirtuoosilla on ohjelmistossaan tämän suuren miehen teoksia.

Wieniawskin poloneesit luokitellaan virtuoosikonserttikappaleiksi. Ne osoittavat Chopinin vaikutuksen. Poloneesissa säveltäjä ilmaisi esitystyylinsä temperamentin ja mittakaavan. Musiikki maalaa kuulijoiden mielikuvitukseen luonnoksia juhlavasta hauskanpidosta juhlallisella kulkueella.

F. Mendelssohn, Konsertto viululle ja orkesterille

Tässä teoksessa säveltäjä osoitti lahjakkuutensa kaiken nerouden. Musiikki erottuu scherzo-fantastisista ja plastisista laulu-lyyrisistä kuvista. Konsertissa yhdistyy harmonisesti rikas melodia ja lyyrisen ilmaisun yksinkertaisuus.

Konsertin osat I ja II esitetään lyyrisin teemoin. Finaali johdattaa kuulijan nopeasti Mendelssohnin fantastiseen maailmaan. Tässä on juhlava ja humoristinen maku.

F. Kreisler, valssit "Rakkauden ilo" ja "Rakkauden tuskit"

”The Joy of Love” on kevyttä ja suurta musiikkia. Koko teoksen ajan viulu välittää rakastuneen miehen iloisia tunteita. Valssi rakentuu kahdelle kontrastille: nuorekas ylpeys ja siro naisellinen keikkailu.

”Pangs of Love” on hyvin lyyristä musiikkia. Melodia vaihtuu jatkuvasti mollin ja duurin välillä. Mutta iloisetkin jaksot esitetään tässä runollisen surun kera.