Rytmi ja mittari musiikissa: mitä ne ovat ja miksi niitä tarvitaan?
Musiikkiteoria

Rytmi ja mittari musiikissa: mitä ne ovat ja miksi niitä tarvitaan?

Musiikki on taidetta, jonka kieli on ääni. Äänet eroavat toisistaan ​​paitsi korkeudeltaan, myös kestoltaan, eli ajallisesti. Harvoin löytyy melodioita, jotka muodostavat täysin samanpituisia ääniä. Paljon useammin kohtaamme eri sävelten yhdistelmän: pitkiä ja lyhyitä. Juuri tätä yhdistelmää kutsutaan rytmiksi.

Mitä on rytmi musiikissa?

RYTMIN määritelmä on hyvin yksinkertainen. Rytmi on eripituisten äänten ja taukojen vuorottelua. Tämä termin selitys löytyy monista musiikin teorian oppikirjoista.

Huomioi, että melodian rytmiä ei muodosta vain äänten kesto, vaan myös taukoja – hiljaisuuden hetkiä, sillä nekin vievät aikaa.

Miksi rytmi on musiikin perusta?

Tämä kysymys kysytään usein: "Voiko musiikkia olla ilman rytmiä"? Oikea vastaus on: ei tietenkään, se ei voinut. Miksi? Kyllä, koska musiikki on olemassa vain ajassa, aivan kuten elokuva tai teatteriesitys. Jos pysäytät ajan, musiikki pysähtyy ja musiikki katoaa.

Sinun on muistettava, että musiikki on väliaikainen taide, ja rytmi, eli pitkät ja lyhyet nuotit, tauot, ovat ikään kuin tapahtumia, jotka tapahtuvat tässä ajassa.

Miten musiikillinen aika mitataan?

Mutta aika musiikissa ei ole sama kuin fysiikassa. Sitä ei voida mitata tarkoissa, vakiosekunneissa. Aika musiikissa on suhteellista, se muistuttaa ihmissydämen lyöntiä, ja musiikillisen ajan yksiköitä kutsutaan jopa sellaisella sanalla – PULSSI.

Mikä on pulssi? Musiikin syke on tasainen. Nämä iskut voivat olla nopeita, ne voivat olla hitaita, pääasia, että ne ovat tasaisia. Kuuntele esimerkiksi tasaista pulssia säveltä LA.

Pitkät ja lyhyet äänet vuorottelevat rytmissä, mutta kaiken perusta on pulssi. Musiikkiteoksissa pulssin lyöntejä ei tietenkään lyödä ääneen, jotta musiikki ei pilaisi, vaan muusikot tuntevat ja kuulevat ne aina sisällään. Tasaisen sykkimisen tunne on tärkein tunne, joka muusikon tulee kehittää itsestään, jos hän haluaa oppia soittamaan rytmisesti.

Voimakas ja heikko syke

Pulssin syke on aina tasainen, mutta ei tasainen. On voimakkaita iskuja ja on heikkoja. Tätä ilmiötä voidaan verrata sanojen painoon: on painotettuja tavuja ja on painottomia. Ja jos painotetut ja korostamattomat tavut vuorottelevat tietyssä järjestyksessä, saadaan runoutta. Versiossa on jopa omia rytmisiä hahmoja – jambinen ja koreajalka, daktyyli, amfibrach ja anapaest jne. Mutta tämä on erillisen artikkelin aihe, ja palataan taas musiikilliseen rytmiin.

Joten pulsaatiossa voimakkaat ja heikot pulssin lyönnit vuorottelevat. Niiden vuorottelussa on aina jokin järjestys, säännöllisyys. Se voi olla esimerkiksi näin: yksi isku on voimakas, sen jälkeen kaksi heikkoa. Tai se tapahtuu toisin: voimakas isku, sitten heikko, taas voimakas, jota seuraa taas heikko jne.

Muuten, etäisyyttä eli aikaa yhdestä vahvasta lyönnistä seuraavaan vahvaan lyöntiin kutsutaan BEATiksi. Nuottikirjoituksessa tahot erotetaan toisistaan ​​pystysuoralla viivalla. Siten käy ilmi, että jokaisessa tahdissa on yksi vahva lyönti ja yksi tai useampi heikko lyönti.

Rytmi ja mittari musiikissa: mitä ne ovat ja miksi niitä tarvitaan?

Mikä on musiikillinen mittari?

Mukavuuden vuoksi vuorottelevat sykelyönnit lasketaan uudelleen. Voimakasta iskua pidetään aina ”YKSI” eli siitä tulee ensimmäinen alku, ja sen jälkeen tulee heikkoja iskuja – toinen, kolmas (jos sellainen on). Sellainen musiikin osakkeiden laskentaa kutsutaan METERiksi.

Mittari terminä on yhteydessä sanaan ”mittaa”, eli laskea, muuttaa ilmiöiden ominaisuuksia numeroiksi. Mittarit ovat erilaisia: yksinkertaisia ​​ja monimutkaisia. Yksinkertaiset mittarit ovat kaksiosaisia ​​ja kolmiosaisia.

TUPLOMETRI – sisältää kaksi osaa eli kaksi pulssin lyöntiä: ensin vahva, sitten heikko. Pisteet ovat kuin marssissa: YKSI-KAksi, YKSI-KAksi, YKSI-KAksi jne. Kuuntele esimerkkiä tällaisella mittarilla.

TRIPLOCKER MITTARI – sisältää kolme pulssin lyöntiä, joista yksi – ensimmäinen – on voimakas ja kaksi muuta heikkoa (toinen ja kolmas). Mittariluku muistuttaa valssia: YKSI-KAKSIKOLME, YKSI-KAKSIKOLME jne. Kuuntele esimerkki tällaisesta mittarista vertailua varten.

Yhdistelmämittarit saadaan, kun kaksi tai useampi yksinkertainen mittari liimataan yhteen. Lisäksi voidaan liittää sekä samat (homogeeniset) että erilaiset mittarit. Eli voit yhdistää kaksi kaksiosaista mittaria, mutta voit myös sekoittaa kaksiosaisen mittarin kolmiosaiseen.

Metrin numeerinen lauseke

Mittarin numeerinen ilmaisu on MUSICAL TIME. Ajan käsite viittaa musiikillisiin mittauksiin – niitä hän mittaa. Musiikin kellotunniste kertoo kahden luvun avulla, minkä mittarin pitää olla tahdissa (kuinka monta murto-osaa kaikesta tulee olla) ja mitä kestoista pulssi lyö (neljännes, kahdeksas vai puoli).

Kellomerkki kirjoitetaan yleensä sauvan alkuun diskanttiavaimen ja avaimen satunnaisten perään, jos niitä tietysti on kappaleessa. Sen tietue on kaksi numeroa, jotka on sijoitettu päällekkäin kuin matemaattinen murtoluku.

Rytmi ja mittari musiikissa: mitä ne ovat ja miksi niitä tarvitaan?

Puhumme musiikillisesta koosta lisää seuraavissa numeroissa. Käydään läpi tämän päivän oppitunnin tärkeimmät määritelmät.

Rytmi ja mittari musiikissa: mitä ne ovat ja miksi niitä tarvitaan?

Jos sinulla on kysyttävää materiaalia lukiessasi, kysy ne kommenteissa. Meille on erittäin tärkeää, että ymmärrät kaiken, mitä halusimme välittää sinulle.

Jätä vastaus