Werner Egk |
säveltäjät

Werner Egk |

Werner Egk

Syntymäaika
17.05.1901
Kuolinpäivämäärä
10.07.1983
Ammatti
säveltäjä
Maa
Saksa

Saksalainen säveltäjä ja kapellimestari (oikea nimi – Mayer, Mayer). Hän opiskeli Augsburgin konservatoriossa, sävellykseen hän käytti K. Orffin neuvoja. Vuodesta 1929 hän oli kapellimestari useissa t-ojassa, vuosina 1936-41 – Berliinin osavaltiossa. ooppera, vuodesta 1941 ohjannut prof. säveltäjäyhdistys, 1950-53 korkeamman musiikin johtaja. koulut Zap. Berliini. Länsi-Saksan presidentti. Säveltäjien liitto (vuodesta 1950), saksalainen. musiikkineuvosto (1968-71). Saksan taideakatemian kirjeenvaihtajajäsen (vuodesta 1966, Berliini). Esiintyy muusikkona. tiedottaja. Egkin oopperoissa ja sinfonisissa teoksissa voi tuntea sukulaisuuden R. Straussin ja IF Stravinskyn teokseen (harmonia ja orkestraatio). Erityisen merkittäviä ovat säveltäjän saavutukset näyttämöesitysten alalla. musiikkia. Monipuolista taidetta. Egkin lahjakkuus näkyi myös hänen kirjoittamissaan lukuisissa oopperalibretoissa sekä ooppera- ja balettiesitysten maalauksellisessa suunnittelussa. Heidän vaiheessa prod. Egk sisältää atonaalisia jaksoja, lainauksia vanhojen mestareiden musiikista sekä eroa. kansanmusiikkia. 1930-luvun alusta alkaen Egkin oopperat ja baletit ovat tulleet vahvasti saksalaiseen ohjelmistoon. t-oja, niiden joukossa - "Columbus", "Magic Violin", "Peer Gynt", "Irish Legend" ja "The Government Inspector" (resitatiivinen koominen ooppera perustuu NV Gogoliin).

koostumukset: oopperat. – Columbus (radioooppera, 1932; näyttämöpainos 1942), Maaginen viulu (Die Zaubergeige, 1935; uusi painos 1954, Stuttgart), Peer Gynt (1938, Berliini), Circe (1948, Berliini; uusi painos 1966, Stuttgart), irlantilainen legenda (Irische Legende, 1955, Salzburg, uusi painos 1970), hallituksen tarkastaja (Der Revisor, koominen Gogoliin perustuva ooppera, 1957, Schwetzingen), Kihlaus San Domingossa (Die Verlobung San Domingossa, 1963, München) ); baletit - Joan Zarissa (1940, Berliini), Abraxas (1948, München), Summer Day (Ein Sommertag, 1950, Berliini), Kiinan satakieli (Die chinesische Nachtigal, 1953, München), Casanova Lontoossa (Casanova Lontoossa, 1969) , München); oratorio Fearlessness and benevolence (Furchtlosigkeit und Wohlwollen, tenorille, kuorolle ja orkesterille, 1931; uusi painos 1959), 4 kansonia (tenorille orkilla, 1932; uusi painos 1955), kantaatti Nature – Love – Death Liebe – Tod, baritonille ja kamariorkesterille, 1937), hymni Isänmaani (Mein Vaterland, kuorolle ja orkesterille tai uruille, 1937), muunnelmia vanhasta wieniläislaulusta (koloratuurasopraanolle ja orkesterille, 1938), Chanson ja romanssi ( koloratuurasopraanolle ja pienelle orkesterille, 1953); örkille. – Olympiajuhlamusiikki (1936), 2 sonaattia (1948, 1969), ranskalainen sarja (Rameaun mukaan, 1949; balettina 1952, Heidelberg), Allegria (1952; balettina 1953, Mannheim), Variaatioita Karibialle teema (1959 ; balettina – nimellä Danza, 1960, München), Viulumusiikkia örkien kanssa. (1936), Georgica (Georgica, 1936); Pyhän Antonian kiusaus (alttoviululle ja jousikvartetille, 1947; balettina 1969, Saarbrücken); fp. – sonaatti (1947); musiikkia draamaesityksiin. t-oja, mukaan lukien komedia "Magic Bed" ("Das Zauberbett") Calderon (1945).

Viitteet: Krause E., "Tarkastaja" oopperanäyttämöllä, "SM", 1957, nro 9; Haastattelu "Die Welt" -sanomalehden kirjeenvaihtajan kanssa, ibid., 1967, nro 10; W. Egk, Opern, Ballette, Konzertwerke, Mainz – L. – P. – NY, 1966; W. Egk. Das Bühnenwerk. Ausstellungskatalog, bearbeitet von B. Kohl, E. Nölle, Münch., 1971.

OT Leontieva

Jätä vastaus