Musiikin taikuutta tai miten musiikki vaikuttaa meihin

 Ei ole mikään salaisuus, että jokainen meistä rakastaa musiikin kuuntelua. Yksi ensimmäisistä kysymyksistä uuden ihmisen tapaamisessa on kysymys musiikillisista mieltymyksistä. Vastaus pystyy saamaan aikaan minkä tahansa reaktion: se voi auttaa saattamaan ihmiset yhteen, riidellä, herättää vilkkaan keskustelun, joka kestää useita tunteja, tai luoda monta tuntia kuoleman hiljaisuutta.

Nykymaailmassa musiikki on erittäin tärkeää jokaiselle yksilölle. Muoti, jolla on tapana palata, ei ole säästänyt vinyylilevykauppoja: niitä löytyy nyt keskustan ei ollenkaan harvinaisista liikkeistä. Niille, jotka haluavat kuunnella musiikkia, maksulliset palvelut, kuten Spotify ja Deezer, ovat aina saatavilla kaikkialla. Musiikki saa meidät tietylle tuulelle, helposti muuttaa ja heijastaa mielialaamme, se motivoi meitä tai päinvastoin, syöksyy meidät päätä myöten suruun ja melankoliaan, kun meillä on jo huono olo. Musiikki ei kuitenkaan ole vain harrastus; musiikkia voidaan joskus käyttää apuna, kun meidän täytyy työskennellä kovemmin, keskittyä enemmän. On tapauksia, joissa tietyn musiikin kuuntelua määrätään lääketieteellisiin tarkoituksiin tai kun meille yritetään myydä jotain musiikin avulla. Kun ymmärrämme, kuinka musiikkia voidaan käyttää, ymmärrämme sen voiman ja sen meihin kohdistuvan vaikutuksen todellisen voiman.

Musiikkia kuntosaliharjoitteluun

Oman musiikin kuuntelun aihetta salilla on tutkittu useammin kuin kerran ja lopulta päädyttiin yksimielisyyteen: musiikin säestyksellä intensiivisen treenin aikana on positiivinen vaikutus. Musiikki häiritsee meitä kivusta ja fyysisestä stressistä, mikä tekee meistä tuottavampia. Vaikutus saavutetaan tuottamalla dopamiinia – onnellisuuden ja euforian hormonia. Rytminen musiikki auttaa myös synkronoimaan kehomme liikkeitä, mikä alentaa verenpainetta, nopeuttaa aineenvaihduntaa ja energiankulutusta sekä päästää eroon fyysisestä ja henkisestä stressistä. Harjoitteluprosessin aikana ihminen virittyy usein tuottavuuteen ja näkyviin tuloksiin: musiikki tässä tapauksessa edistää aivoprosessia ja tiettyjen tavoitteiden asettamista. Erinomainen esimerkki on kuuluisa näyttelijä ja kehonrakentaja Arnold Schwarzenegger. Kuuluisa itävaltalainen on toistuvasti todennut, että hän kuuntelee musiikkia lämmittelyyn ja itse harjoituksen aikana. Yksi hänen suosimistaan ​​yhtyeistä on brittiläinen Kasabian.

Musiikki, joka auttaa keskittymään

Joka päivä olemme tilanteessa, jossa meidän on keskityttävä johonkin tärkeään, ja tämä pätee erityisesti työpaikalla. Toimistossa musiikki ei yllätä ketään: kuulokkeet ovat välttämätön ominaisuus monille toimistotyöntekijöille, jotka yrittävät peittää ylimääräistä melua. Tässä tapauksessa musiikki auttaa keskittymään loogiseen ajatteluun ja käsillä olevaan tehtävään, varsinkin kun kollegat puhuvat ympärilläsi ja kopiokone toimii taukoamatta. Toimiston lisäksi on monia toiminta-aloja, joissa tämä menetelmä on sovellettavissa ja suosittu. Brittiläinen TV-juontaja ja PokerStarsin online-kasinotähti Liv Boeree nauttii kitaran soittamisesta ja soittaa usein musiikkia saadakseen työhönsä tunnelman ja joskus saadakseen huomionsa. Erityisesti hän esittää covereita suomalaisen rock-yhtyeen Children of Bodomin kappaleista.

Musiikki mainonnassa

Musiikki on olennainen osa mainontaa, halusimmepa sitä tai emme. Usein tietyt melodiat yhdistetään brändeihin, jotka käyttävät musiikkia mainostarkoituksiin, ja assosiaatioita niihin syntyy ensimmäisistä nuoteista. Tieteellisesti se liittyy ihmisen muistiin. Tuttu musiikki voi viedä meidät ajassa taaksepäin lapsuuden muistoihin, äskettäiseen lomaan tai yksinkertaisesti mihin tahansa muuhun elämänvaiheeseen, jolloin kuuntelimme samaa kappaletta toistuvasti. Mainosten tekijät käyttävät tätä yhteyttä omiin tarkoituksiinsa, sillä kappale muistuttaa helposti tietyn tuotteen mainoksesta, vaikka tätä mainosta ei olisikaan soiteltu televisiossa ja radiossa pitkään aikaan. Näin ollen ihmiset ostavat ennen jokaista joulua ja uutta vuotta pari pulloa Coca-Colaa kuultuaan mainonnasta tutun sävelmän. Tämä riittää joskus hölkkäämään muistoja mielessämme, ja on täysin mahdollista, että tämä joskus työntää meidät kohti tarpeettomia ostoksia.

Musiikki lääketieteessä

Musiikin käyttö lääketieteellisiin tarkoituksiin on tunnettu tehokkuudestaan ​​antiikin Kreikan ajoista lähtien. Kreikkalainen jumala Apollo oli taiteen jumala ja muusien suojelija, ja sitä pidettiin myös musiikin ja parantamisen jumalana. Nykyaikainen tutkimus vahvistaa muinaisten kreikkalaisten logiikan: musiikki voi alentaa verenpainetta, auttaa torjumaan stressiä ja pitämään nopean sykkeen hallinnassa. Keskushermosto reagoi tutkimuksen mukaan positiivisesti musiikilliseen rytmiin ja aihetta tutkitaan parhaillaan tarkemmin. On olemassa teoria, jonka mukaan musiikki voi edistää aivosolujen muodostumista, mutta tätä väitettä ei ole vielä tuettu tieteellisesti.