Kaikki, тутти |

ital. – kaikki

1) Kaikkien orkesterin soittimien yhteissoitto. 17-luvulla sana "T". käytetään synonyyminä termeille ripieno, omnes, plenus chorus jne., jotka tarkoittavat kaikkien kuorojen, soitinryhmien ja urkujen yhteissointia monikuorossa wok.-instr. prod. 18-luvulla concerto grossossa ja muissa äänimassojen vastakkain asettamisen periaatetta käyttävissä genreissä partituurin sana tutti osoitti kaikkien soittimien tuloa ripieno-osioille nimityksen soolo in concertino jälkeen. Modernissa orkesteri erottaa suuren ja pienen T.:n; toinen sisältää epätäydellisen messinki-, joskus epätäydellisen puupuhallinryhmän osallistumisen. T.:tä käytetään useammin soitettaessa fortea, fortissimoa, vaikka se on mahdollista myös pianissimossa.

2) Kuoron kaikkien ryhmien yhteislaulu.

3) urkujen kaikkien rekisterien ääni; painike tai poljin, joka kytkee ne päälle.

Viitteet: Rimsky-Korsakov HA, Orchestration Fundamentals…, toim. MO Steinberg, voi. 1, Berliini-M.-St. Pietari, 1913, luku 4, kirjassaan: Full. coll. soch., voi. III, M., 1959.

IA Barsova