Rondo-sonaatti |
Rondo-sonaatti – muoto, jossa orgaanisesti yhdistyy rondo- ja sonaattimuodon periaate. Esiintyi sonaatti-sinfonian finaalissa. wieniläisten klassikoiden syklit. Pohjia on kaksi. Rondo-sonaattimuodon lajikkeet – keskeisellä jaksolla ja kehityksellä:
1) ABAC A1 B1 A2 2) ABA kehitys A1 B1 A2
Kahdella ensimmäisellä jaksolla on kaksinkertainen otsikko. Sonaattimuodon kannalta: A on pääosa, B on sivuosa; rondon suhteen: A – refrain, B – ensimmäinen jakso. B-osion johtamisen sävysuunnitelma heijastelee sonaattiallegron lakeja – esityksessä se soi hallitsevassa sävelessä, reprisissä – pääsävelessä. Toisen (keskeisen) jakson (kaaviossa – C) tonaliteetti täyttää rondon normit – se vetoaa samannimiseen tai alidominanttiseen näppäimiin. R:n ero – sivu. sonaatista koostuu ensisijaisesti siitä, että se päätyy toissijaisen taakse ja usein sen viereen. puolueiden ei pitäisi kehittyä, mutta taas Ch. juhla luvussa tonaliteetti. Ero R.-s. rondosta siten, että ensimmäinen jakso toistetaan edelleen (toistona) päänäppäimessä.
Molemmat R:n pääkomponentit – sivu. vaikuttavat eri tavalla otd:n muotoon. osiot. Sonaattipohja vaatii Ch. rondoon liittyvän ajanjakson muodon osat (refrääni) - yksinkertainen kaksiosainen tai kolmiosainen; sonaatti pyrkii kehittymään muodon keskiosaan, kun taas rondoon liittyvä suuntautuu toisen (keskeisen) jakson esiintymiseen. R.-s.:n ensimmäisen jakson sivujuhlat. sonaattimuodolle tyypillinen katko (shift) ei ole omituinen.
Toistossa R.-s. yksi refreenistä annetaan usein – preim. neljäs. Jos kolmas esitys ohitetaan, tapahtuu eräänlainen peilitoisto.
Seuraavina aikakausina R.-s. pysyi finaalin tunnusomaisena muotona, jota käytettiin toisinaan sonaattisinfonian ensimmäisessä osassa. syklit (SS Prokofjev, 5. sinfonia). Koostumuksessa R.-s. muutoksia oli lähellä muutoksia sonaattimuodon ja rondon kehityksessä.
Viitteet: Catuar G., Musiikkimuoto, osa 2, M., 1936, s. 49; Sposobin I., Musiikkimuoto, M., 1947, 1972, s. 223; Skrebkov S., Musiikkiteosten analyysi, M., 1958, s. 187-90; Mazel L., Musiikkiteosten rakenne, M., 1960, s. 385; Musical Form, toim. Yu. Tyulina, M., 1965, s. 283-95; Rrout E., Applied forms, L., (1895)
VP Bobrovsky
