Väli |

lat. intervallum – intervalli, etäisyys

Kahden äänen korkeussuhde, eli äänen värähtelytaajuus (katso Äänenkorkeus). Peräkkäiset äänet muodostavat melodian. I., samanaikaisesti otettuja ääniä – harmonisia. I. Alempaa ääntä I. kutsutaan sen pohjaksi ja ylempää kutsutaan topiksi. Melodisessa liikkeessä muodostuu nouseva ja laskeva I.. Jokainen I. määräytyy tilavuuden tai määrien mukaan. arvo eli sen muodostavien askelmien lukumäärä ja sävy tai laatu eli sen täyttävien äänien ja puolisävelten määrä. Yksinkertaisia ​​kutsutaan nimellä I., jotka muodostuvat oktaavin sisällä, yhdisteitä – I. oktaavia leveämpiä. Nimi I. palvele lat. naissukupuolen järjestysnumerot, jotka osoittavat kunkin I:n sisältämien askelmien lukumäärän; käytetään myös digitaalista nimitystä I; I:n sävyarvo ilmaistaan ​​sanoilla: pieni, suuri, puhdas, korotettu, alennettu. Yksinkertaiset minä ovat:

Pure prima (osa 1) – 0 ääntä Pieni sekunti (m. 2) – ^1/2 sävyjä Suuri sekunti (s. 2) – 1 ääni Pieni terssi (m. 3) – 1^1/2 sävyjä Major kolmas (s. 3) – 2 ääntä Nettokvartti (osa 4) – 2^1/2 sävyjä Zoomaus kvartti (sw. 4) – 3 sävyä Pienennä kvinttiä (d. 5) – 3 ääniä Puhdas kvintti (osa 5) – 3^1/2 ääniä Pieni kuudes (k. 6) – 4 ääntä Iso kuudes (s. 6) – 4^1/2 sävyjä Pieni seitsemäs (k. 7) – 5 ääntä Iso seitsemäs (s. 7) – 5^1/2 äänet Puhdas oktaavi (luku 8) – 6 ääntä

Yhdiste I. syntyy, kun yksinkertainen I. lisätään oktaaviin, ja ne säilyttävät yksinkertaisen I.:n ominaisuudet, jotka ovat samanlaisia; niiden nimet: nona, decima, undecima, duodecima, terzdecima, quarterdecima, quintdecima (kaksi oktaavia); leveämpiä I.:itä kutsutaan: sekunti kahden oktaavin jälkeen, kolmas kahden oktaavin jälkeen jne. Luetteloituja I.:itä kutsutaan myös perus- tai diatonisiksi, koska ne muodostuvat perinteessä omaksutun asteikon välissä. musiikin teoria diatonisten värähtelyjen perustana (katso Diatoninen). Diatonista I.:tä voidaan lisätä tai vähentää lisäämällä tai vähentämällä kromaattisesti. puoliääninen pohja tai yläosa I. Samaan aikaan. monisuuntainen muutos kromaattisesti. puoliääni molemmista vaiheista I. tai yhden askeleen muutoksella kromaattisella tasolla. sävy näkyy kahdesti korotettuna tai kahdesti pienennettynä I. Kaikki muutoksen avulla muutetut I. kutsutaan kromaattisiksi. I., ero Niiden sisältämien askelten lukumäärän mukaan, mutta sävelkoostumukseltaan (soundiltaan) identtisiä, kutsutaan esimerkiksi enharmoniseksi yhtäläisiksi. fa – G-terävä (sh. 2) ja fa – A-taso (m. 3). Tämä on nimi. Sitä sovelletaan myös kuviin, joiden äänenvoimakkuus ja sävyarvo ovat samat. molempien äänten anharmonisten korvausten kautta, esim. F-sharp – si (osa 4) ja G-flat – C-flat (osa 4).

Akustisessa suhteessa kaikkeen harmoniaan. I. on jaettu konsonantteihin ja dissonantteihin (katso Konsonanssi, Dissonanssi).

Yksinkertaiset perusvälit (piiatomi) äänestä että.

Yksinkertaiset pienennetyt ja lisätyt intervallit äänestä että.

Yksinkertaiset kaksinkertaiset lisäykset äänistä C tasainen.

Yksinkertaiset kaksinkertaistetut intervallit soundista C terävä.

Yhdistetyt (diatoniset) intervallit äänestä että.

Konsonantit I. sisältävät puhtaat alku- ja oktaavit (erittäin täydellinen konsonanssi), puhtaat kvartsit ja kvintit (täydellinen konsonanssi), molli- ja suurtertsit ja kuudes (epätäydellinen konsonanssi). Dissonantti I. sisältää pieniä ja suuria sekunteja, lisää. quart, alennettu kvintti, pieni ja iso seitsemäs. Äänien liike I. Kromin kanssa sen pohjasta tulee ylempi ääni ja yläosasta alempi, ns. vetoomus; seurauksena uusi I. ilmestyy. Kaikki puhtaat I. muuttuvat puhtaiksi, pienet suuriksi, suuret pieniksi, lisääntyvät pelkistetyiksi ja päinvastoin, kahdesti lisääntyvät kahdesti pelkistetyiksi ja päinvastoin. Yksinkertaisen I:n toisikseen kääntyvien sävyarvojen summa on kaikissa tapauksissa esimerkiksi kuusi ääntä. : b. 3 do-mi - 2 ääntä; m. 6 mi-do – 4 ääntä i. jne.

VA Vakhromeev