Musiikkiyhdistykset |

Musiikkiyhdistykset – prof. muusikot ja musiikin ystävät, joiden tavoitteena on levittää musiikkia. kulttuuri, propaganda ja tutkimus otd. musiikkioikeuden tyypit. On kansallisia ja kansainvälisiä O. m.; ne on jaettu esittäviin (kuoro-, orkesteri-, kamari-), tieteellisiin ja opetuksellisiin, on myös luovia (säveltäminen, musiikkitauti). O. m:n alkuperä yhtenä musiikkiseurojen muodoista. toiminnasta, juontaa juurensa myöhäiseen keskiajalle ja liittyy olemassa oleviin tuolloin lauluihin. koulut; myöhemmin O. m. saanut itsenäisesti. kehitystä. Heidän prototyyppinsä olivat 16-luvulla syntyneet akatemiat. Italiassa ja työskentelee Ch. arr. jäsentensä esittämää musiikkia. Vastaavanlainen O. m., ns. Collegium Musicum ilmestyi Saksassa ja muissa maissa. Vuoristokasvu. musiikkikulttuuri 18-luvulla, julkisuuden kehitys. kons. elämä myötävaikutti musiikillisen ja sosiaalisen toiminnan uusien organisatoristen muotojen, ensisijaisesti konsertti- (ns. filharmonisten) muusojen, syntymiseen. ob-in ja mus.-perform. yhdistykset: Englannissa – vanhan musiikin akatemia (1710), Itävallassa – Wienin muusikoiden yhdistys (1771); Pariisin konservatorion konserttiyhdistys (1792) jne.

Alussa. 19-luvulla Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä aviomiehet olivat yleisiä. kuoro. ob-va – Liedertafel (ensimmäinen Berliinissä, 1809), myöhemmin rakastuu. kuoro. ob-va ("Orpheon") ilmestyi Ranskassa (ensimmäinen vuonna 1835). O. m 2. kerroksesta sai laajan jakelun. 19-luku Merkittävimpiä: kenraali saksa. musiikkiliitto (F. Brendel, L. Keller ja muut perustivat vuonna 1859, sen tavoitteena oli järjestää vuosittain musiikkifestivaaleja eri kaupungeissa Saksassa), National Musical Society (Pariisi, 1871), Society of Peoples. kappaleita (Lontoo, 1898) jne. Osaston työtä kohtaan lisääntyneen kiinnostuksen yhteydessä. merkittäviä säveltäjiä ja mainostaa heidän tuotteitaan. (esitys, kokonaisten teoskokoelmien julkaiseminen, ns. väliaikaisten kirjojen julkaiseminen jne.) on erityisiä. O. m .: Bachovskoe (Leipzig, 1850), Händel (Hamburg, 1856), G. Purcell (Lontoo, 1876), Universal Wagner (Bayreuth, 1883) jne. Tutkimuksen kehittäminen. musiikkitieteen alan töitä järjestävät musiikkitieteilijät. about-va, julkaisee tieteellistä. aikakauslehdet, kokoelmat, tiedotteet. Ensimmäinen niistä on Musiikkiyhdistys. tutkimus, se oli tärkein vuonna 1868 Saksassa F. Kommer ja R. Eitner (olemassa vuoteen 1906); julkaisi kuukausittain tieteellisiä julkaisuja. kokoelmat: "Monatshefte für Musikgeschichte" (1869-1905).

Venäjällä O. m. alkoi ilmestyä 18-luvun viimeisellä neljänneksellä. ja niitä kutsuttiin alun perin klubeiksi – ensimmäiset Pietarissa vuonna 1772 (katso ”Musiikkiklubi”). Suuri O. m., joka yhdisti prof. muusikot (orkesteri), oli tärkein. vuonna 1802 Pietarin filharmoninen seura. Vuonna 1840 Pietariin syntyi Symphony Society ja vuonna 1850 Concert Society, joka edisti klassista musiikkia. musiikkia. Vuonna 1859 perustettiin Venäjän suurin musiikkiyhdistys (joka myöhemmin avasi sivuliikkeitä monissa kaupungeissa), jonka tarkoituksena oli kehittää prof. musiikkikoulutus Venäjällä. Tämä noin-in johti myös systemaattista. kons. toimintaa Pietarissa, Moskovassa ja muissa kaupungeissa, joissa sen sivuliikkeitä oli. Moskovassa vuonna 1874 Venäjän Seura. dram. kirjailijat ja oopperasäveltäjät suojellakseen jäsentensä aineellisia etuja (vuonna 1877 säveltäjät PI Tšaikovski, AG Rubinshtein, kansanedustaja Mussorgski jne.) vuonna 1878 - Moskovan filharmoninen seura. Muiden venäläisten joukossa. vallankumousta edeltävä O. m.: St. Petersburg Society of Chamber Music, St. Petersburg. musiikki-draama. amatööripiiri (perustettu 1883), joka järjesti vuosittain oopperaesityksiä (ensimmäistä kertaa Pietarissa he esittivät post. Opera "Jevgeni Onegin", 1877), Pietari. Society of Music -kokoukset (perustettu 1884-luvulla, tarkoituksena on perehdyttää seuran jäseniä musiikkituotantoon ja musiikkikriittiseen kirjallisuuteen; kustantamo Izvestia…, katso Musiikkilehdet), Pietari. Musiikinopettajien ja muiden muusojen seura. hahmot (1890-1899; hänen alaisuudessaan oli musiikin välittäjätoimisto, kuoro, jousi- ja wokkvartetot), kirkko. chanter Edut. seura (perustettu Pietarissa vuonna 1908 kuoronjohtajan AA Arkangelin aloitteesta; vuosittain järjestetty pyhän musiikin konsertteja), Moskova Liedertafel, Moskova. Orkesteri-, kamarimusiikin ja laulumusiikin ystävien yhdistys (perusti vuonna 1902 kapellimestari A. Litvinov), Circle of Russian Music Lovers (Moskova, 1895-1896), House of Song (Moskova, 1912-1908), Musiikkiteoreettinen kirjasto Moskova, 18-1908). Musiikkimusiikkia oli myös useissa muissa kaupungeissa (katso myös Nykymusiikin illat, Musiikkinäyttelyt).

Vuoden 1917 lokakuun vallankumousten jälkeen perustettiin yhteiskuntia. musiikkiorganisaatiot: Nykymusiikin yhdistys (Leningrad, Moskova), Venäjän proletaaristen muusikoiden liitto; Vallankumouksellisten säveltäjien ja muusikoiden hahmojen yhdistys (ORKIMD; 1925–32), koko Ukrainan yhdistys nimetty. ND Leontovich (1921-28), koko Ukrainan vallankumouksellisten yhdistys. muusikot (1928-32). Vuosina 1931-35 siellä oli harjoittelija. musiikki Bureau on työläisten ja vallankumouksellisten yhdistys. Itävallan, Saksan, USA:n, Neuvostoliiton, Ranskan ja Japanin musiikkijärjestöt, jotka työskentelivät harjoittelijassa. vallankumouksellisten yhdistys. t-ra (MORT) ja julkaisi tiedotteen ”International Music” (vuodesta 1933). Vuonna 1939 Moskovassa pää. Neuvostoliiton säveltäjien liitto – luova. pöllöjen säveltäjien ja musiikkitieteilijöiden yhdistys, vuonna 1957 Kokovenäläinen kuoro. noin sisään jne.; kuoro. about-va luodaan Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Armeniassa ja muissa tasavalloissa. Muissa maissa on säveltäjien ja esiintyjien liittoja sekä monissa muissa maissa. intl. O. m., joista ensimmäinen oli harjoittelija. musiikkiyhdistys (1899-1914) – musiikkitieteilijöiden yhdistys, jolla oli nat. osastot monissa maissa (pidetty kongresseja, julkaistu raportteja, julkaistu aikakauslehtiä). Tällä hetkellä olemassa olevien O. m .:iden joukossa: International Society for Contemporary Music, International Society for Musicology, Intern. musiikkiyhdistys. kirjastot, International Society of Music Education, International Council of People Music jne. Monet heistä ovat Unescon kansainvälisen musiikkineuvoston jäseniä.

IM Yampolsky