Musiikkiehdot – V
Vacillamento (it. vachillamento) – heilahtelu, vapina, välkkyminen
Vacillando (it. vachillándo), Vacillato (vacilláto) – värähtelevä (suorituksen luonne jousisoittimissa)
Vagamente (it. vagamente), Vago (vago) – 1) loputtomasti, epämääräisesti, epäselvästi; 2) kaunis, siro
Epämääräinen (fr. wag) – epämääräinen, epämääräinen
Epämääräisyyttä (vagman) – loputtomasti, epämääräisesti
arvo (fr. Valer), Valore (it. valore) – äänen kesto
Valse (fr. valssi), Valzer (it. walzer) – valssi
Valse Boston (fr. valssi boston) – 20-luvun muodikas tanssi. 20. vuosisata
venttiili(englanniksi valve) – venttiili, venttiili, mäntä
Venttiilipasuuna (englanniksi valve trombone) – venttiileillä varustettu pasuuna
Venttiilin trumpetti (englanninkielinen valvetrumpetti) – putki venttiileillä
Venttiili (it. valvola) – venttiili, venttiili
Vaihteleva (it. variando ) _ _
_ _ _ _ _ _
_ _ , Variaatio, – fi (saksankielinen muunnelma -en), Variazione, – i (italialainen muunnelma, – ja) – muunnelma, –
II Varié (ranskalainen muunnelma) – vaihteleva;air varié (er varie) – teema variaatioineen
Variety (fr. lajike) – näyttämön tyyppi, teatteri
vaudeville (fr. vaudeville) – vaudeville
Vedi retro (lat. vedi retro) – katso takana
Veemente (it. vemente), con veemenza (kon veemenz) - nopeasti, hillittömästi, intohimoisesti, kiihkeästi
Vehemenz (saksa veemenz) – vahvuus, terävyys; mit Vehemenz (mit veemenz) – voimakkaasti, terävästi [Mahler. Sinfonia nro 5]
Velato (it. velato) – vaimennettu, verhottu
Samettinen (it. vellutato), Samettinen (fr. velute), Sametti (englanniksi velvit), Samettinen (welviti) – samettinen
Veloce (it. veloche), Velocemente (velocemente), con velocita (kon velocitá) – nopeasti, sujuvasti
Valve (saksalainen tuuletin) – venttiili, mäntä
Tuuletustorvi (saksalainen tuuletustorvi) – torvi venttiileillä
Ventilkornet (saksalainen ventilkornet) – kornet -a-mäntä
Ventilposaune (saksalainen ventilpozaune) – venttiilipasuuna
Ventiltrompete (saksalainen ventiltrompete) – trumpetti venttiileillä
Venusto (it. venusto) – kaunis, tyylikäs
muutos (saksan farenderung) – 1) muutos; 2) muutos
Verbotene Fortschreitungen (saksa: förbótene fortshreitungen) – seuraamisen kielto
Verbreiten
Verbunkos ( Verbunkosh ) - Unkarin kieli kansa musiikki
tyyli ) – kirjoittaja, laatija Pihat (fr. verge), Verghe ( se . verge) – sauvat (käytetään pelattaessa symbaali , rumpu jne. ) fargressarung) – lisääntyminen, laajeneminen Verhallen
(saksaksi verhallen) – rauhoitu, jääty
käytös (saksaksi verhalten) – hillitty; mit verhaltenem Ausclruck (mit verhaltenem ausdruk) – hillitysti ilmaisuvoimalla [A. Favter. Sinfonia nro 8]
vähentäminen (saksa Fairkleinerung) – vähennys [nuottien kesto]
Verklingen (saksa Fairklingen) – laantua
Verklingen lassen (Fairklingen Lassen) – anna
Verkürzung (saksaksi Fairkyurzung) – lyhennä
kustantamo (saksalainen Fairlág) – 1) painos; 2) kustantamo
laajentaminen (saksaksi färlengerung) – pidennys
Verlöschend (saksa färlöshend) – häipyminen
Vermindert (saksa färmindert) – pelkistetty [intervalli, sointu]
Jos haluat (Ranskan sota), Jos haluat (saksa farz), verso (italialainen verso) – säe
siirtää (saksa farshubung) – vasen poljin; kirjaimellisesti, siirtyminen
Eri (saksaksi faershiden) – erilaista, erilaista
Verschleiert (saksaksi faerschleiert) – verhottu
Verschwindend (saksa faershwindend) – katoava [Mahler. Sinfonia nro 2]
Jae (eng. vees) – 1) säkeistö; 2)
laulaa Versetzungszeichen (saksa faerzetzungszeichen) –
onnettomuudet Verspätung (saksaksi faershpetung) – pidätys
Vahvistaminen (saksa vershterkung) – vahvistus, lisäsoittimet, esim. Hörner-Verstärkung(herner-fershterkung) – lisäsarvet
Vertatur (lat. vertatur), Verte (verte) – käännä [sivu]
Pystyhuilu (eng. veetikel flute) – pitkittäinen huilu
Huimaava (it. vertiginózo) – huimausta [Medtner]
Verwandte Tonarten (it, faerwandte tonarten) – liittyvät avaimet Erittäin
( englanti variy) – erittäin
Hyvin laajasti (hyvin broudli) – erittäin leveä
Hyvin vapaasti (Vary friili) – erittäin vapaasti huomata Verzögern (saksaksi farzegern) – hidasta, kiristä
Vezzoso (it. vezzozo) – kauniisti, hellästi
kautta (it. kautta) – pois
Via sordini (via sordini) – poista
mykistimet Vibrafono (it. vibrafon), Vibrafoni (saksa vibrafon), Vibrafoni (fr.) vibrafoni (lyömäsoitin)
Värinä ( it . vibrándo), Vibrato ( vibráto) – esitä kanssa värähtely ,
tärisevä Värähtely (ranskalainen vibraatio, englantilainen vibraatio), Värähtely (saksalainen värinä),
Tärinä (it. vibracione) – värähtely
Toisiaan (it. vicenda) – muutos, korvaaminen, vaihto; vicenda (ja vicenda) – vuorotellen, vuorotellen
Voitokas (fr. victorio) – voitokkaasti
Vide (lat. vide) – ks
Vide – nimitys. muistiinpanoissa: laskun alku ja loppu
Video jaksot (vide sekuens) – katso seuraava
Vide (fr. view) – avoin, tyhjä merkkijono
Vidula (lat. vidula), Veiksel (Vistula), vitula (vitula) – stariini, jousisoitin; sama kuin Fidel
paljon (saksa fil) – paljon
Viel Bogenista(saksa fil bógen) – leveällä jousen liikkeellä
Viel Bogen wechseln (fil bogen wechseln) – vaihda usein jousi
Viel Ton (saksalainen fil ton) – suurella äänellä
viele (filee) - monta
Vîèle, vielle (ranskalainen vielle) – viella: 1) keskiaikainen kielisoitin; sama kuin violetti ; 2) lyyra pyörivällä pyörällä
viella (it. viella) – viella (keskiaikainen jousisoitin), sama kuin violetti
Vielle organisaatio (fr. vielle organise) – lyyra pyörivällä pyörällä, kielet ja pieni urkulaite; Haydn kirjoitti hänelle viisi konserttoa ja kappaletta
Vierfach
geteilt(saksa vierhandich) – 4-kätinen
Vierklang (saksan vierklang) – seitsemässointu
Viertaktig (saksa firtaktich) – laske 4 lyöntiä kukin
Viertel (saksan viertel), Viertelnote (viertelnote) – 1/4 nuotti
Viertelschlag (saksa viertelshlag) – kellon neljännekset
Vierteltonmusik (saksalainen firteltonmusik) – neljännessävelmusiikkia
Vierundsechszigstel (saksa firundzehstsikhstel), Vierundsechszigstelnote (firundzehstsikhstelnote) – 1/64 nuotti
Vilkas (fr. vif) – vilkas, nopea, kiihkeä, kuuma
Vigore (it. vigore) – iloisuus, energia; con vigore (con vigore), Voimakas(vigorózo) – iloisesti, energisesti
vihuela (espanjaksi vihuela) – vihuela: 1) kynitty soitin, joka oli yleinen Espanjassa 16- ja 17-luvuilla; 2) alttoviulu
Vihuela de brazo (vihuela de bráso) – olkaalttoviulu (jousisoitin)
Kyläläinen (ranska Vilyazhuá) – maaseutu, maaseutu
Carol (espanjalainen Villancico) – 1) laulutyyli Espanjassa 15-16 vuosisatoja; 2) kantaatin tyyppi; kirjaimellisesti kylälaulu
Villanella (it. villanella) – villanella (laululaji Italiassa 16-17-luvulla); kirjaimellisesti kylälaulu
Raiskaus (eng. vayel) – alttoviulu (vanha jousisoitin)
Alttoviulu (saksalainen alttoviulu) – alttoviulu (jousisoitin), alttoviulu
Alttoviulu(it. alttoviulu) – 1) alttoviulu (vanha jousisoitin); 2) (it. alttoviulu, eng. vióule) – alttoviulu (nykyaikainen jousisoitin); 3) jokin urkujen rekistereistä
Viola paskiainen (it. viola bastarda) – eräänlainen viola da gamba
Viola da braccio (viola da braccio) – olkaalttoviulu
Viola da gamba (viola da gamba) – 1) polvi alttoviulu; 2) yksi urkujen rekistereistä
Viola d'amor (viola d'amore) – viol d'amour (jousisoitin, suosittu 18-luvulla)
Viola da spalla (viola da spalla) – olkaviola (eräänlainen viola da braccio)
Viola di bardone, Viola di bordone(viola di bardone, viola di bordone) – viola da gambaa muistuttava jousisoitin; Haydn kirjoitti hänelle suuren määrän teoksia; sama kuin bardone or baritoni
Viola piccola (viola piccola) – pieni alttoviulu
Viola pomposa (viola pomposa) – 5-kielinen jousisoitin (käyt. Graun, Telemann)
Riko (fr. viol) – alttoviulu (vanha jousisoitin)
Viole d' Amore (viol d'amour) – viol d'amour (jousisoitin, suosittu 18-luvulla)
Väkivaltainen (fr. vilan), väkivaltainen (se. väkivaltainen), con violenza (con violenza) – väkivaltaisesti, raivokkaasti
Violetti (eng. vayelit) – lajike. viol d'mour
Violetta (it. Violetta) – nimi. pienikokoiset viulut
Viulu (englanniksi váyelin), Viulu (saksalainen viulu), Viulu (italialainen viulu) -
Violinabend viulu (saksalainen violináband) – konserttiviulusolisti
Violini primi (italialaiset viulut hyväksyvät) – 1
Viulu viulut secondi (violini secondi) – 2. viulu
Viulumusiikki (German Violinmusik) – viulumusiikki
Viulu piccolo (it. violino piccolo) – vanha pieni viulu
Viulu prirno (it. violino primo) – orkesterin konserttimestari (1. viulisti)
Violinschlüssel (saksalainen violinschlussel) –
Viulu diskanttiavain(ranskalainen sello) – viulu
Viulu yksin (viulusoolo) – orkesterin konserttimestari (1. viulisti)
Violoncell (saksalainen sello), Sello (ranskalainen sello), Sello (it. sello, englanti vayelenchello) – sello
Violocello piccolo (it. sello piccolo) – vanha. 5-kielinen sello (käyt. JS Bach) Viulu (
it . violone) – kontrabasso
raiskaus neitseellinen _ _
(it. virgola) – sävelten häntä; kirjaimellisesti pilkku
Pilkku (ranskalainen virgule) – melismaa 17- ja 18-luvun musiikissa.
Virtuos (saksalainen virtuoosi), Virtuoosi (fr. virtuoz), virtuoosi (it. virtuoso, engl. vetyuoz) – virtuoosi
Virtuosita (it. virtuozita), Virtuosität (germ. virtuozitet), Virtuosité (fr. virtuozite), Taituruus (Englanti ) . vétyuoziti) – virtuositeetti, taito
näköala (it. whist) – katso, visio; ensi silmäyksellä (a prima vista) – lue arkilta; kirjaimellisesti ensi silmäyksellä
Vistamente (it. vistamente), Katsottu (visto) – pian, nopeasti
ruuvi(it. vitae) – jousiruuvi
ruuvi (fr. vit), Vitement (vitman) - pian, nopeasti
Vitesse (vites) – nopeus; sans vitesse (san vites) – ei nopeasti
Vittoriosamente (It. Vittoriozamente) – voitokas, voittaja
Voitokas (Vittoriozo) - voitokas, voittaja
Vilkas (It. Vivache), Vivamente (Vivamente), Vivo (Vivo) – nopea, vilkas; allegron sijaan, mutta harvemmin kuin presto
Vivacissimo (vivachissimo) – erittäin pian
Suullinen tentti (it. viva vóche) – kovalla äänellä
Vivente (it. vivente), con vivezza (con vivezza),Eloisa (vivido) – vilkas
Laulu (ranskalainen laulu, englantilainen laulu), laulu- (italialainen laulu) – laulu
Äänestä (ranskalaiset ääntelyt), Vocalizzo (italialainen laulu) – vokalisointi
Laulun partituuri (englanninkielinen laulu skóo) – transkriptiolaulu ja sinfoninen partituuri pianolle ja äänille
Ääni (it. voche) – 1) ääni; 2) osa äänistä; colla voce (colla voche) – seuraa äänen osaa; asianmukainen ääni (a due voci) – 2 ääntä; voce sola (a voche sola) – yhdelle äänelle
Voice di petto (it. voche di petto) – rintarekisteri
Voice di testa (voche di testa) – päärekisteri
Äänen intonaatti (it. vbche intotonata) – selkeä ääni
Voice pastosa (voche pastosa) – joustava ääni
Voice rauca (voche ráuka) – käheä ääni
Voices aequales (latinaksi voces ekuales) – homogeeniset äänet (vain miehet, naiset, lapset)
Äänet inaequales (lat. voces inekuales) – heterogeeniset äänet
Voices musicales (lat. voces musicales) – solmointitavut (ut, re, mi, fa, sol, la)
Vogelsimme (saksa fógelshimme) – linnun ääni; wie eine Vogelstimme (vi aine fógelshimme) – kuin linnunlaulu [Mahler. Sinfonia nro 2]
Voglia (it. Volya) – halu; voglia (ja volya) – tahdon mukaan; con voglia(kon volya) – intohimoisesti, intohimoisesti
Ääni (eng. voice) – ääni
Ääni bändi (äänibändi) – laulujazz-yhtye
Suuren kompassin ääni (voice ov great campes) – laaja ääni
Äänen johtaminen (eng. voice leader) – ääni
johtava Voilé (fr. voile) – kuuro, vaimea
Naapuri (fr. voisin) – sukua, sukua [ääni]
Voice (fr. vá) – ääni
Voix blanche (vá blanche) – valkoinen ääni (ei sointia)
Voix de poitrine (vá de puatrin) – rintarekisteri
Voix de tête (vu de tet) – päärekisteri
Voix somré (vu sombre) – synkkä ääni
Voix céleste (vá seleste) – yksi urkujen rekistereistä, kirjaimellisesti, taivaallinen ääni
Voix-sekoituksia (fr. voie mix) – sekaääniä
Laulu (saksalainen laulu) – laulu
Vokalmusik (saksalainen laulumusiikki) – laulumusiikki
Lentäminen (it. Volando) – lentävä, ohikiitävästi, lepattava
Volante (volánte) – lentävä, lepattava
Volata (it. voláta); volatina (volatin) – rouladi
Vol joyeux (ranska vol joieux) - iloinen lento [Skryabin]
Hymni (saksa Volkslid) – Nar. laulu
Volkston (saksa fólkston) – parit. hahmo [taiteessa]; olen Volkston(saksalainen fólkston) – kansantaiteen hengessä
Volkstümlich (saksa fólkstümlich) – kansanmusiikki, suosittu
Volksweise (saksa fólksweise) – kansansävelmä
Voll (saksa fol) – täynnä
Voiles Werk (saksaksi fólles werk) – ”täysien urkujen” ääni (org. tutti)
Voiles volles Zeitmaß (saksaksi fólles zeitmas) – tiukasti tempossa ja rytmissä
Volltönig (saksa foltenich) – soinnisesti
tahtoa (fr. volonte) – 1) testamentti; 2) halu, mielijohteesta; à volonté (ja volonte) – halutessasi, kuten haluat
Volta (it. Volta) – 1) kertaa; ensimmäinen kerta (prima volta) – 1. kerta; toisen kerran (seconda volta) – 2. kerta; johdettu jännite(due vólte) – 2 kertaa; 2) starin, nopea tanssi
Vuoro (it. voltare), jännite (jännite) – käännä, käännä
Voltare la pagina (voltare la página) – käännä sivua
Volti (volta) – käännä [sivu]
Volti subito (volta subito) – käännä heti
Volteggiando ( it . voltedzhándo), Volteggiato (
volteggiato ) – nopea, joustava, helppo , Englanti volyymi) – I) volyymi; 2) Äänenvoimakkuus vapaaehtoinen
(Englanti Volenteri) – ilmaisia sävellyksiä soolouruille, esitetään anglikaanisessa kirkossa
Uhkea (ranskalainen voluptuyo) – ilolla
Halusi (It. volute) – pulttilaatikon kihara
Vom Anfang (saksa fom ánfang) – ensimmäinen
Vom Blatt spielen (saksa . fom blat spielen) – näytelmä levyltä
Von hier an (saksaksi von hir an) – täältä [näytelmä]
Vorausnahme (saksankielinen foráusname) –
valmistella (saksaksi forbereiten) – valmistaudu, valmistaudu
Vordersatz (saksan forderzats) – musiikkikauden 1. virke
edeltäjä (saksalainen väärentäjä) – kaanonin ensimmäinen ääni
Vorgetragen (saksan Forforragen) – esiintyä; esimerkiksi,läheisesti
Vorgetragen (innih Forceragen) – suorita vilpittömästi
Vorhalt (saksaksi forhalt) – pidätys
aiemmin (saksaksi forher), vorhin (forhin) – ennen, ennen sitä; wie vorher (forher), wie vorhin (vi forhin) – kuten ennenkin
Vrig (saksaksi forich) – entinen
Voriges Zeitmaß (foriges tsáytmas) – entinen tempo
Vorsänger (saksalainen forzenger) – lauloi
Vorschlag (saksalainen forshlag) -
armon muistiinpano Vorschlagsnote (saksaksi forschlagsnote) – apuhuomautus
esileikki (saksalainen forshpiel) – alkusoitto, johdanto
Vortanz(saksan fórtants) – tanssiparissa – ensimmäinen, yleensä hidas
Luento (saksan fórtrag) – esitys
Vortragsbezeichnungen (saksaksi fórtragsbezeichnungen) – esityksen merkkejä
eteenpäin (saksa fórvaerts) – eteenpäin, kanssa
paine
merkki (saksaksi fortsayhen), Vorzeichnung (fortsayhnung) – satunnaiset avaimessa
vox (lat. vox) – ääni
Vox acuta (vox akuta) – korkea ääni
Vox humana (vox humana) .- 1) ihmisääni; 2) yksi urkurekistereistä
Vox angelica (vox angelica) – yksi urkujen rekistereistä, kirjaimellisesti, enkeliääni
Vox virginea(vox virgina) – yksi urkujen rekistereistä, kirjaimellisesti tytön ääni
Katso (fr. vuayé) – katso [sivu, määrä]
Näkymä (fr. vu) – katso; Ensi silmäyksellä (premier vue) – [näytelmä] levyltä; kirjaimellisesti ensi silmäyksellä
Vuota (it. vuota) – tyhjä [ohje soittaa avoimella kielellä]
Vuota battuta (vuota battuta) – yleinen tauko; kirjaimellisesti tyhjä lyönti Verklingen lassenbr /bb/bbr /bb/b
