Musiikkiarkeologia: mielenkiintoisimmat löydöt

Musiikkiarkeologia on yksi arkeologian mielenkiintoisimmista alueista. Taidemonumentteja ja musiikkikulttuurin tutkimusta voi opiskella tutustumalla sellaiseen alaan kuin musiikillinen arkeologia.

Soittimet, niiden historia ja kehitys kiinnostavat monia tutkijoita ympäri maailmaa, myös armenialaisia. Kuuluisa armenialainen musiikkitieteilijä ja viulisti AM Tsitsikyan oli kiinnostunut kielisoittimien syntymisestä ja kehityksestä Armeniassa.

Armenia on muinainen maa, joka tunnetaan laajalti musiikkikulttuuristaan. Suuren Armenian vuorten – Aragats, Yeghegnadzor, Vardenis, Syunik, Sisian – rinteiltä löydettiin kalliomaalauksia ihmisistä, joiden elämää saattoi musiikki.

Mielenkiintoisia löytöjä: viulu ja kamancha

Suuri armenialainen runoilija, filosofi, armenialaisen varhaisen renessanssin Narekatsin edustaja mainitsi jo 10-luvulla sellaisen kielisoittimen kuin viulu tai, kuten Armeniassa sitä kutsuvat jutak.

Dvinin kaupunki on kauniin Armenian keskiaikainen pääkaupunki. Tämän kaupungin kaivausten aikana armenialaiset arkeologit löysivät mielenkiintoisimmat löydöt. Heidän joukossaan, viulu 1960-XNUMX-luvulta ja kamancha XNUMX-XNUMX-luvulta, jotka löydettiin XNUMX-luvulta.

Alus, joka juontaa juurensa 11-luvulta, herättää paljon huomiota. Safiiri-violetti lasi kauniilla kuvioilla erottaa sen kaikista astioista. Tämä alus on mielenkiintoinen paitsi arkeologille myös muusikolle. Se kuvaa muusikkoa istumassa matolla ja soittamassa jousitettua soitinta. Tämä työkalu on erittäin mielenkiintoinen. Se on alttoviulun kokoinen, ja runko on muodoltaan samanlainen kuin kitara. Jousen muotoinen keppi on jousi. Jousen pitäminen tässä yhdistää olkapäät ja sivutavat, jotka ovat tyypillisiä sekä lännelle että idässä.

Monet vahvistavat, että tämä on kuva viulun edeltäjästä, nimeltään fidel. Jousisoittimista Dvinasta löydettiin myös kamancha, joka on myös arvokas instrumenttitieteen näyttely. Armenia väittää olevansa johtavassa asemassa kielisoittimien syntymisessä.

Muita mielenkiintoisia soittimia

Mielenkiintoisimmat löydöt ovat myös Vanin valtakunnan ajalta. Karmir Blurista arkeologit löysivät kulhoja, jotka oli pinottu päällekkäin. Niitä oli 97. Kulhot ääniominaisuuksineen palvelivat ihmisiä rituaaliesineinä. Armenian ylämailla luteenien ilmestymisen edellytykset syntyivät. Heettiläisen valtakunnan kohokuvissa Hayasan maassa (Pikku Armenia) säilytettiin luutun kuva.

Mielenkiintoisimmat löydöt löydettiin myös Lchashenin hautakumpuilta, mukaan lukien luuttu 2. vuosituhannen puolivälistä eKr. Artashatissa oli esillä hellenistisen ajan terrakottapuinen luuttu. Niitä on kuvattu sekä armenialaisissa miniatyyreissä että keskiaikaisissa kivihautakivissä.

Garnin ja Artashatin kaivauksissa löydettiin kolme luusta valmistettua putkea. Niissä oli säilynyt 3-4 reikää. Karashamban hopeiset kulhot kuvaavat varhaisimpia esimerkkejä puhallinsoittimista.

Armenialaiset tiedemiehet ovat edelleen kiinnostuneita musiikillisesta arkeologiasta sekä armenialaisen kansanperinteen rikkaasta perinnöstä tähän päivään asti.