Karl Böhm |
johtimet

Karl Böhm |

Karl Boehm

Syntymäaika
28.08.1894
Kuolinpäivämäärä
14.08.1981
Ammatti
kapellimestari
Maa
Itävalta

Karl Böhm |

Karl Böhmin monipuolinen ja hedelmällinen taiteellinen toiminta on kestänyt noin puoli vuosisataa, mikä on tuonut taiteilijalle mainetta yhtenä Euroopan parhaista kapellimestarina. Laaja erudition, laaja luova horisontti, monipuolinen taito Boehm vuosien varrella saa hänelle yhä enemmän ihailijoita kaikkialla, missä taiteilija joutuu esiintymään, missä myydään hänen johdollaan maailman parhaiden orkesterien levytyksiä.

– Kapellimestari Karl Böhm, jolle Richard Strauss luovutti taiteellisen perintönsä sodan päätyttyä, on todellinen persoona ooppera- ja konserttikorokkeella. Hänen eloisa, joustava musikaalisuus, jota täydentää aktiivinen äly ja suuret pedagogiset kyvyt, kykenee korkeimpiin tulkinnallisiin saavutuksiin. Raikas tuuli, joka kantaa kaikki rutiinit pois, läpäisee hänen musiikinteon. Boehmin eleet Straussin ja Mookin mallina ovat yksinkertaisia ​​ja taloudellisia. Vuosikymmenten aikana kehitetty akustinen hohto ja kokemus antavat hänelle mahdollisuuden valmistaa harjoituksissa sellaisen esityksen, joka vastaa täysin hänen käsitystään teosten sisällöstä ja soundista”, kirjoittaa saksalainen musiikkitieteilijä H. Ludike.

Boehmin uran alku kapellimestarina oli hieman epätavallinen. Vielä Wienin yliopiston oikeustieteen opiskelijana hän osoitti enemmän kiinnostusta musiikkiin kuin lakiin, vaikka hän myöhemmin puolusti väitöskirjaansa. Bohm istui innostuneena tuntikausia Ruusujen kavalierin harjoituksissa, mikä jätti hänen muistoihinsa elävän jäljen, otti oppitunteja Brahmsin ystävältä E. Mandishevskyltä ja K. Mukilta, joka ohjasi hänet kapellimestaripolulle. Sen jälkeen Böhm joutui viettämään useita vuosia armeijassa. Ja vasta vuonna 1917, demobilisaation jälkeen, hän onnistui saamaan paikan apulaiskapellimestariksi ja sitten toiseksi kapellimestariksi kotikaupunkinsa Grazin kaupunkiteatteriin. Täällä vuonna 1921 Bruno Walter huomasi hänet ja vei hänet avustajakseen Müncheniin, jossa nuori kapellimestari vietti seuraavat kuusi vuotta. Yhteistyö upean mestarin kanssa korvasi hänet konservatoriolla, ja saatujen kokemusten ansiosta hänestä tuli Darmstadtin oopperatalon kapellimestari ja musiikillinen johtaja. Vuodesta 1931 lähtien Böhm on pitkään johtanut yhtä Saksan parhaista teattereista – Hampurin oopperaa, ja vuonna 1934 hän otti F. Bushin paikan Dresdenissä.

Jo tuolloin Boehm saavutti maineen Mozartin ja Wagnerin oopperoiden, Brucknerin sinfonioiden ja ennen kaikkea R. Straussin teosten asiantuntijana ja erinomaisena tulkkina, jonka ystävä ja intohimoinen propagandisti hänestä sitten tuli. Straussin oopperat Hiljainen nainen ja Daphne esitettiin ensimmäistä kertaa hänen ohjauksessaan, ja jälkimmäisen kirjailija omisti K. Böhmille. Taiteilijan lahjakkuuden parhaat puolet – moitteeton muototaju, kyky hienovaraisesti ja tarkasti tasapainottaa dynaamisia sävyjä, konseptien mittakaava ja esityksen inspiraatio – ilmenivät erityisen selvästi juuri Straussin musiikin tulkinnassa.

Böhm säilytti luovat yhteydet Dresdenin kollektiiviin sodanjälkeisinä vuosina. Mutta hänen toimintansa keskus vuodesta 1942 lähtien oli Wien. Hän johti kahdesti vuosina 1943-1945 ja 1954-1956 Wienin valtionoopperaa, johti sen kunnostetun rakennuksen avaamiseen omistettua festivaalia. Muun ajan Böhm johti säännöllisesti konsertteja ja esityksiä täällä. Tämän ohella se voitiin nähdä melkein kaikissa maailman suurimmissa keskuksissa; hän esiintyi Berliinissä, Salzburgissa, Prahassa, Napolissa, New Yorkissa, Buenos Airesissa (jossa hän johti Colon-teatteria useiden vuosien ajan) ja muissa kaupungeissa.

Vaikka juuri Straussin sekä wieniläisten klassikoiden ja Wagnerin teosten tulkinta toi ennen kaikkea Boehmin suosion, taiteilijan luova elämäkerta sisältää monia valoisia menestyksiä tämän alan ulkopuolella. Erityisesti monet nykykirjailijoiden, kuten R. Wagner-Regenin ja G. Zoetermeisterin, oopperat ovat hänelle velkaa ensimmäisestä tuotannosta. Böhm on yksi A. Bergin Wozzeck-oopperan parhaista esiintyjistä.

L. Grigoriev, J. Platek, 1969

Jätä vastaus